Tokohehkutusta

Hirmuisen sm-tokon jättämän harmistuksen jälkeen paistaa taas aurinko risukasaan. Mieleni tekisi hehkuttaa siihen malliin, että varmaan tästä “aallon pohjasta aallon harjalle”-hehkutuksesta joku tekisi jo helposti jonkun kaksisuuntaishäiriödiagnoosin. Mutta tehköön.

Aloitetaas hienoilla uutisilla jotka jo kotisivujen puolella hehkuttelinkin: Sijoitustyttö Devi (Repoketun Gini) ja ohjaajansa Riikka tekaisivat eilen Devin ekassa toko-kokeessaan 186 pistettä eli YKKÖStuloksen kera kunniapalkinnon!!! Hienoa. Devi ei ehtinyt vielä täyttää vuottakaan joten suoritus on siihenkin nähden vallan uskomattoman erinomainen.

Hyvää mieltä on saatu myös kotioloissa omissa treeneissä. Winha näyttäisi pääsevän paikallamakuun “traumastaan” odotettua nopeammin ja makaa nyt jo rauhallisesti kun on kotioloissa joko yksin tai Emman vieressä. Huomenna kokeillaan toisen, vähän vieraamman, koiran vieressä. Näyttäisi myös, ettei paikallamakuun ongelmat vaikuta muihin liikkeisiin vaikka se siellä Klaukkala koepaikalla olikin vielä ihan kamalaa. Ollaan päästy avoimen liikkeissä hyvän matkaa eteenpäin ja raapustankin itselleni muistiin tilanteen tällä hetkellä:

PAIKALLAMAKUU: Työstetään. Piilo oli jo valmis ennen Klaukkalan koetta, nyt tarvitsee selvittää tilanne uudelleen.

SEURUUT: ok

LIIKKEESTÄ SEISO ja MAAHAN: Avoon vain pieni muutos, ohjaajan taakse kävely ei ongelma. Siis ok.

LUOKSETULO: Totaalisen kesken, mutta etenee huimaa vauhtia. Vasta ennen koetta päätän tehdäänkö läpijuoksu vai pysähtyykö riittävän varmasti.

NOUTO: Ok. Harjoitusta tarvitaan käskyttämiseen (ei lähdetä liikkurin käskystä vaikka kivaa oliskin)

KAUKOT: Pari metriä tarvitaan vielä välimatkaa…

HYPPY: Ok. Näyttää tulleen kertatreenillä kuntoon.

Eli josko saadaan paikallamakuun itseluottamus takaisin, päästään kokeisiin ennalta ajattelemassani aikataulussa. Jos taasen ei makuu suju, jätän kokeet väliin suosiolla jottei ongelma ainakaan pahene.

Winha Klaukkalan SM-tokoissa

Winha on aika super! <3 Klaukkalasta valkattu uusi narupallo ja tosi myöhäisherännäisenä syttynyt taisteluhalu vievät pienet “traumat” aika tehokkaasti mennessään.